Vaarallinen Sivusto

Ensialkuun pahoittelen kuvien laatua, skanneri meni rikki, joten jouduin ottamaan kuvat kameralla. Kunhan saan jälleen skannerin käsiini, vaihdan kuvat parempiin.

Etukannen kuvan etsin netistä,
koska en millään saanut siitä hyvää kuvaa

Pari päivää sitten ilmestyi uusi kauhumanga nimeltään Vaarallinen sivusto. Takakannen tekstin perusteella manga ei vaikuttanut mitenkään kummoiselta, mutta päätin ostaa sen kuitenkin, sarjassa kun on vain kaksi osaa ja piirustustyyli on ihan hauska. 

"Kun toivottomat ja turhamaiset löytävät houkuttelevan nettisivuston, alkaa kauhistuttava testi. Pahaa-aavistamattomat tuotetestaajat saavat huomata, että moni kuori päältä kaunis, mutta sisältä... Verta ja pimeyttä! Internet on vaarallisempi paikka kuin luulitkaan!"

-Takakansi








Kirja yllätti sillä, että sisältö oli parempaa, mitä osasin olettaa. Vaikken sitä nyt kauhuksi luokittelisikaan ja tarinat ovat melko arvattavia, nautin silti kirjan lukemisesta kun ei muutakaan tekemistä ollut.

Kirjassa on kolmen eri henkilön tarinat, jotka löytävät tämän mysteerisen nettisivuston. He lukevat jostakin tuotteesta, joka sopii juuri heillä olevaan ongelmaan ja rupeavat sen tuotetestaajiksi. Seuraavana aamuna heidän luokseen ilmestyy tyttö, joka antaa heille kyseisen tuotteen ja kertoo sen käyttöohjeet sekä varoitukset. Jos varoituksia ei seuraa, tapahtuu jotakin ikävää. Tästä voikin arvata, että päähenkilöt aina tekevät tyhmästi varoituksista huolimatta ja saavat maksaa teoistaan. Tai ainakin kahdessa ensimmäisessä, kolmas tarina tekee asiat vähän eritavalla.

Kuten näkyy, päähenkilö on idiootti.

Sitten kirjassa on vielä muihin tarinoihin täysin liittymätön sarjakuva Murhanhimoinen prinsessa, joka kertoo tytöstä, joka on kiinnostunut murhaajista ja haluaisi itsekin tappaa jonkun, muttei tee sitä laillisista syistä. Itse ainakaan en oikein osannut koko tarinan aikana sanoa, mihin suuntaan se oli menossa. Sentään päähenkilö tajuaa olevansa poikkeava ihminen, ja että ei saisi ajatella moisia, joten ihan sekaisin hän ei kuitenkaan ole.

Tässä vielä tarinasta poimimani viisaus.














Lopputulokseni on, että ehkä kirja ei ole ihan ostamisen arvoinen, koska kaikki päätarinat olivat hyvin arvattavissa pääpiirteittäin. Jos kuitenkin saat sen lainattua jostain, suosittelen kyllä lukaisemaan.

Kokoelman esittely osa 3

Pyydän muuten anteeks kuvien laatua, kamera ei ole paras enkä ole mikään ammattilainen, tai edes amatööri.

Twiitataan, rakkaani/Odota, että rakastun/Kirottu suudelma 
Yritin... YRITIN lukea näitä uudestaan, mutten vain yksinkertaisesti pystynyt siihen. Kaikki ovat kokoelmia romanttisista lyhyttarinoista, joten laitoin ne kaikki samaan syssyyn. Syynä on myös se, etten osaisi sanoa niistä mitään erilaista. Kirottua suudelmaa en edes ostettuani lukenut koskaan loppuun. Tarinat ovat kliseisiä ja arvattavia. Niillä ei ole tarjota mitään uutta eikä piirustustyylitkään ole mieleeni. Käännös on heikkoa ja tökkivää, onneksi Ivrea sentään on päässyt siinä asiassa nykyään vähän eteenpäin... En suosittele, paitsi ehkä jos saat ilmaiseksi.

Kamikaze Kaitou Jeanne, osia 7
Sarja on jostain syystä suosittu, mutten itse kyllä suosittelisi sitä. Eihän se tietenkään täysin huono ole, mutta siinä on niin paljon heikkoja kohtia. Sarja kertoo tytöstä, joka sieppaa demoneita tauluista auttaakseen Jumalaa. (Kyllä, sitä Jumalaa) Hahmot ovat rasittavia. En pidä yhdestäkään niin paljon, että jaksaisin välittää mitä heille tapahtuu. Päähenkilö esittää kovaa ja pirteää eikä anna muiden auttaa häntä. Paras ystävä ei osaa ilmaista itseään hyvin joten vaikuttaa vain ja ainoastaan ilkeältä. Naljailu on erilaista, kuin hyvien ystävien välillä. Ystävyys ei ole vakuuttavaa. Ja sitten on rakkaudenkohde, joka tekee pahannäköisiä asioita, muttei voi kertoa miksi, koska että, ja sen takia hänet leimataan pahikseksi. Hän on perverssi ja itsekäs ja silti kaikkien suosiossa. Eikä edes hyvännäköinen, vaikka kaikki niin väittävät.

Fullmoon wo Sagashite, osia 7
Sarja kertoo tytöstä, joka saa tietää, että kuolee vuoden päästä. Kuolemanjumalan avulla hän pääsee laulajaksi, jota aina halusikin, että voisi tavata rakastettunsa taas pitkästä aikaa. Sarja ei ole hyvä, muttei se ole välttämättä huonokaan. Siinäkin on Arina Tanemuralle tyypillinen noidankehä, josta aion puhua lisää hieman myöhemmin. Hahmot ovat kuitenkin mielekkäämpiä, kuin Jeannessa ja heidän ystävyytensä on uskottavaa. Päähenkilö on silti aina silloin tällöin rasittava, mutta sarja onnistuu rakkaustarinassa todella hyvin. Se on sydäntäraastavaa ja hahmojen tunteet välittyvät lukijalle. Tätä voisinkin suositella, jos tykkäät romantiikasta.

Sakura Hime, osia 12
Sarja kertoo... Ööh... No, alunperin se kertoi tytöstä, joka alkaa tuhoamaan jonkinmoisia demoneita, koska vain hän pystyy siihen. Vähän ajan päästä juoni kuitenkin katoaa olemattomiin ja sarja alkaa kulkea omia polkujaan. Ensimmäinen kirja oli lupaava, mutta mitä pidemmälle mentiin, sitä huonommaksi se meni. Jossain vaiheessa tajusin, ettei päähenkilöä ole edes näkynyt useampaan kirjaan kunnolla. Ja se ei edes haitannut. Siitä tietää, että jotain on mennyt pieleen, kun luet mieluummin sivuhahmojen tarinaa, kuin päähenkilön. Neiti pää ei myöskään oikein saanut mitään kehitystä hahmoonsa, vaan pysyi samanlaisena koko sarjan ajan. Jos tykkäät vanhaan Japaniin perustuvista sarjoista, saatat ehkä pitää tästä jonkin verran. Itse en kyllä varmaan lue tätä uudestaan.

Arata: The Legend, osia 24(kesken)
Tällä kertaa onkin miespäähenkilö! Päähenkilö joutuu toiseen maailmaan ja hänen pitää pelastaa se ja sen asukkaat. Aika perus settiä. Sarja ei kuitenkaan ole huono, ei missään nimessä. On virkistävää nähdä Wataselta miespäähenkilö, varsinkin, kun hänestä ei ole tehty mitään perus maskuliinisuuden perikuvaa. Hän itkee omaa heikkouttaan ja ystäviensä puolesta. Ei siis pelkää näyttää tunteitaan. Sarjan hahmot ovat hauskoja ja persoonallisia, vaikkakin tärkein naishahmo tuntuu vähän siltä, että hän on siellä vain, että päähenkilö voisi rakastua häneen. Mutta toiminta on piirretty hyvin, selkeästi mutta silti vauhdikkaasti. Hahmot ilmaisevat tunteitaan ja kaikista heistä alkaa välittää. Suosittelen ehdottomasti! (Mikäli mangakan pervoilu ei haittaa. Naishahmojen vaatteet tuppaavat repeytymään, mutta niin kyllä tuppaa miehienkin, eli kaikkille jotain I guess.)

Kuten sanoin tuossa aiemmin, aion jossain vaiheessa puhua Arina Tanemuran mangoista ja niille tyypillisistä ongelmista. Sitä ennen minun pitää vielä lukea muutama sarja uudestaan, jotta voisin puhua niistä kunnolla. Sitä siis odotellessa.

Kokoelman esittely osa 2

Azumanga Daioh, osia 4
Huumoripainotteinen strippisarjakuva, joka kertoo lukiolaisten tyttöjen ja heidän parin opettajansa päivittäisestä elämästä. Itse tykkään kovasti, se on hyvää ajanvietettä, kun tarvii jotain helppolukuista ja rentoa. Yhtään hahmoa, josta en pitäisi, en löydä tästä sarjasta. Kaikilla on omat persoonallisuutensa, jotka eroavat toisistaan, mutta ne eivät kuitenkaan ole ne kliseisimmät, mihin törmää jatkuvasti. Suosittelen. (omistamani ensimmäinen osa on muita pienempi, koska se on vanhempi painos.)

The Best Selection, osia 2
Kasa tunnetun shoujo piirtäjän, Yuu Watasen, romanttisia lyhyttarinoita. Tarinat ovat kaikki erilaisia, joillain on jopa useampi osa. Watase on yksi suosikeistani, mutta lyhyttarinoissa on usein se ongelma, että niin paljon pitää tunkea niin vähään. Jotkin toimivat ihan hyvin, mutta joistain tarinoista jää vähän sellainen fiilis, että olisi kaivannut enemmän. Mitä näistä muistan, on että ihan mukiin meneviä tarinoita kuitenkin. Eivät mitään uutta ja hienoa, mutta eivät myöskään mitään pohjamutaa.

Imadoki, osia 5
Maalaistyttö Hokkaidolta pääsee hienostokouluun Tokioon ja kukaan siellä ei oikein pidä asiasta. Lopulta päähenkilö kuitenkin ystävystyy monen kanssa ja ehkä jopa rakastuukin.
Aika perussettiä, tämä jouni kun on tehty useamminkin. Se ei tee kuitenkaan sarjasta huonoa, ainakin itse nautin siitä. Jos tykkää hölmöistä hahmoista jotka tekevät hölmöjä asioita ja joutuvat välillä vakaviinkin tilanteisiin, on sarja varmaan sinulle sopiva.


Fushigi Yuugi, osia 18
Pähkinänkuoressa sarja kertoo tytöstä, joka joutuu kirjan sisälle toiseen maailmaan ja joutuu siellä keräämään seitsemän henkilöä, joita kutsutaan Suzakun seitsemäksi tähdeksi, kutsuakseen jumalan Suzakun.
Yksi ensimmäisiä sarjojani, ja se oli myös pitkään lempparini. Mitä muistan siitä, sarja on hyvä, suosittelen. Miinusta kuitenkin on se, että päähenkilö Miaka ja rakkaudenkohde Tamahome ovat koko ajan on/off suhteensa kanssa ja heillä on siinä paljon venkslaamista. Jos siitä kuitenkin pääsee yli, sarja on hauska ja hahmot rakastettavia.

Fushigi Yuugi Genbu Kaiden, osia 12
Esiosa Fushigi Yuugille. Vaikka pääjuoni on sama, kuin FY:ssa, on siitä osattu kuitenkin tehdä täysin erilainen. Maailma on sama, mutta maa, eli alue, ovat eri. Ja Suzakun sijasta onkin jumalana Genbu. 
Tässä sarjassa ei ole niin paljon suhdesäätöä, kuin aikaisemmassa, mikä on hyvä. Sarja on muutenkin paremmin toteutettu, vaikka onkin lyhyempi. (Totta puhuen, FY olisi voinut loppua osaan 13)
Jos osaat englantia, sarjaa kun ei ole suomennettu, suosittelen lämpimästi!

 Tokyo Mew Mew, osia 7
Perus taikatyttö skenaario, jossa viiden tytön ryhmä taistelee avaruusolioita vastaan. Sarjassa on kuitenkin myös ympärintönsuojeluelementtejä.
Sarjassa on paljon vikaa, mutta sillä tulee aina olemaan paikka sydämessäni, koska se on ensimmäinen mangasarja, jonka luin. Sarjassa on paljon söpöilyä, mutta myös vakavia tilanteita tulee. Jos olet taikatyttöjen fani, voin suositella tätä. Uudemmassa painoksessa tosin on se vika, että muutama sivu on painossa mennyt hieman perseelleen.

Tokyo Mew Mew à la Mode, osia 2
Ja TMM:n jatko-osa. Nautin tarinasta, vaikkakin siinä on vielä enemmän vikoja, joskaan ne eivät ole itse mangakan syytä. Sarjassa näkyy alkuperäisen sarjan viisi alkuperäistä tyttöä, mutta kuviohin astuu uusi taikatyttö. Sarjassa keskitytään uuteen päähenkilöön todella paljon. Hänestä tulee jopa ryhmän uusi johtaja, jossa ei ole mitään järkeä. Muut tytöt jäävät vähän hänen varjoonsa, eikä pahiksetkaan saa oikein kaipaamaansa huomiota. Päähenkilö on kuitenkin omaan mieleeni, hän on söpö ja pirteä, ihan niinkuin viimesarjankin. 

Alice 19th, osia 7
Kaipa tämäkin luokiteltaisiin taikatyttösarjaksi. Alicen sisko katoaa ja hänen täytyy lähteä etsimään tätä ystäviensä kanssa. Samalla heidän pitää päihittää suuri pahuus. Erikoisesti sarjassa taistellaan sanoilla eikä niinkään aseilla.
Jotenkin aina unohdan sarjan olemassaolon, vaikka pidän siitä kovasti. Sarjassa on värikkäät hahmot, ja vaikkakin rakkaudenkohde on kliseisesti yksi koulun suosituimmista pojista, hänelläkin on tyhmä, hidas puolensa. Ja jälleen kerran, Yuu Watasen huumori on herkkua.

Kokoelman esittely osa 1

Ensimmäisenä kunnollisena kirjoituksenani päätin tehdä mangakokoelmani esittelyn ja antaa mini mini arvostelun joka sarjasta. Jaan nämä osiin hyllyttäin, yksi hylly per viikko. Ajattelin, että tämä voisi olla hauska alkulämmittely ja näette samalla, mitä minulla on hyllyissäni. Jos jokin sarja kiinnostaa, voi pyytää minua tekemään siitä kunnon arvostelun, otan mielelläni toiveita vastaan. :)
Minulla on 9 hyllyä, mutta kaksi niistä yhdistän, koska ne ovat päätyhyllyjä ja toisessa on vain kaksi sarjaa, joten ne voi hyvin laittaa yhteen. Näin ollen tästä tulee 8 osaa eli se kestää 8 viikon ajan. Toivottavasti nautitte näistä!

 Aloitetaan suositusta sarjasta, Soul Eaterista. Suomenkielinen versiohan on vielä kesken, viimeisin osa ollen 22.
Hyvä sarja, ymmärrän täysin, miksi se on suosittu. Sanon kyllä jo nyt, etten ole isojen rintojen suurin fani. Saahan niitä tietysti hahmolla olla, mutta kun miltei jokaisella tärkeällä naishahmolla on suuret ryntäät... Alkaa asia vähän tökkimään. Mutta se onkin ainoa miinus, mitä keksin siitä tällä hetkellä. Mielenkiintoiset tarina ja hahmot ja uniikki tyyli. 

 Mugen Spiral, osia 2(omnibuksia 1)
Totta puhuen, en muista tästä sarjasta paljoakaan, vain juonen suurin piirtein. Tämä on omnibus, eli sarjan kaksi kirjaa on tungettu yhteen yhdeksi isoksi kirjaksi. Ostin tämän vuonna 2011 ensimmäisessä Traconissani. Näin kannessa kauniin miehen, ihastuin, tarkistin, ettei sarja ole yaoita(18+ ei ole mieleeni) ja ostin sen. Luin ensimmäisen kirjan, mutta sitten se jotenkin jäi, enkä koskaan lukenut sarjaa loppuun. Mitä muistan siitä on, että kaunista jälkeä ja ihan hyvä tarina, tosin olin silloin aika lailla yksinkertaisempi, joten en voi sanoa mitään tarkkaan.

Assassination Classroom, osia 16+
En muista, miten sarjaan törmäsin, enkä ole vielä lukenut toista osaa. Olen ostanut kirjat netistä englannin kielellä. Ainakin ensimmäisen osan perusteella sarja on ihanan sekopäinen, kuten voi olettaa jo siitä, että perusideana on, että luokka yrittää tappaa mustekala-avaruusolento opettajaansa. Jälki on nättiä ja manga antaa välillä ihan hyviä elämänohjeitakin.

 Kimi ni todoke, osia 24+
Vaikka minulla onkin vain ensimmäinen osa, myönnän lukeneeni suuren osan sarjasta netissä. Tämä on oiva esimerkki, miten romanttinen manga kuuluu tehdä. Hahmot ovat söpöjä, muidenkin, kuin päähenkilön rakkauselämään keskitytään ja tarina lämmittää mukavasti. Jossain vaiheessa se alkaa ehkä vähän pyöriä paikoillaan, mutta jotenkin se ei haitannut minua ollenkaan. Asia mikä taas haittasi oli, että päähenkilön kulmakarvat katoavat useasti, luultavasti etuhiusten tyylin takia. Se on silti häiritsevää...

 Chi's Sweet Home, osia 12
Heti iso ISO plussa on, että sarjakuva on KOKONAAN värillinen! Veikkaisin, että se on väritetty vesiväreillä tai jollain sen tyyppisillä, joka antaa sille hempeän ja rentouttavan ulkonäön. Tarina itsessään on suloinen, mikäli kissoista tykkää. 
Sarja kertoo kissasta, joka eksyy emostaan. Pieni poika löytää kissan ja tämän perhe ottaa sen huostaansa. Sitten seurataan pienen Chi-kissan elämää ja kommelluksia. Loppuvaiheilla sarja osasikin olla oikein sydäntäraastava.

Daa! Daa! Daa!, osia 9
Juoni lyhykäisyydessään: avaruudesta ilmestyy vauva ja tämän lemmikki/lastenvahti ja kaksi teiniä joutuvat pitämään huolen tästä lapsesta, kunnes saavat sen takaisin kotiinsa.
Itse en oikein vauvoista välitä, joten välillä vähän ärsytti, kun vauva on vauva ja tekee typeryyksiään. Mitä kuitenkin muistan tästä sarjasta, se on söpö ja hassu tarina. Jos ei ole muuta ja tykkää söpöilystä, niin sarjalla voi hyvin tappaa aikaa. Jotenkin myös sarjan "vanhemman mangan" tyyli oli kivaa katseltavaa ja mukavaa vaihtelua.

Mopsi tuli taloon, osia 2
Jos tykkäät koirista, niin saatat tykätä tästäkin. Itse ainakin tykkäsin. Sarja on miltei kokonaan neljän ruudun strippisarjakuvaa, eli vitsejä on melkeimpä koko ajan. Sarja opettaa paljon koiran hoidosta humoristisella tavalla, joten voi myös oppia helposti! 
Sisältö on rentoa ja yksinkertaista, eli ihan hyvää ajanviettoa. 
Suosittelen lämpimästi koirien ystäville!





Noniin, siinä olivat tämänkertaiset! Lisää tulee sitten ensiviikolla! Kiitos ja kuulemiin!

Heipparallaa!

Heips! Olen jo jonkin aikaa miettinyt blogin tekemistä ja nyt päätin sitten sellaisen tehdä. Tässä ensi alkuun esittelen tämän blogin ja itseni lyhyesti.

BLOGI:
Kosolti mangaa on siis amatööriarvostelublogi. Arvostelen joko uutta mangaa, joka on juuri ilmestynyt kauppoihin, jotain, mikä on minulle täysin uutta tai sitten jonkin sarjan omasta hyllystäni. Pitäkää mielessänne, että tämä on ensimmäinen blogini, joten teksti ja arvostelut saattavat alussa olla vähän, no, puutteellisia. Rakentava kritiikki on siis tervetullutta!

MINÄ:
Oikea nimeni on Terhi, mutta netissä tykkään käyttää lempinimeä Tessu. Olen Etelä-Suomalainen, 20v. tyttönen. Nuoreksi naiseksi kai pitäisi itseään jo kutsua, mutten tunne sen sanan pukevan itseäni.
Keskustelua aiheesta käyn mielelläni lukijoiden kanssa, joten rohkeasti saa laittaa kommenttia.
Mangaa olen lukenut 12-vuotiaasta eli kuutosluokalta asti. Lempigenreni ovat komedia, fantasia ja toiminta. Eli shounen manga puree usein aika mukavasti, kunhan ei liian yliampuvaksi mene. :D Shoujo eli sohjomangatkin ovat mieleeni kunhan käsikirjoitus on kohdallaan.

No, eipä kai muuta. Jos haluatte tietää jotain lisää, kysykää vain. En pure. :3